... tarvitseeko edes muuta sanoa...

Mitä ihmettä olen tehnyt, jotta mulle tälläinen tauti on kaadettu niskaan

On nämä iltavuorot sitten kettumaisia... Hirveä väsy iski ihan kesken työvuoron. Eilen oli töissä iv-tentti. Tiedoksi tietämättömille, sairaalamaailmassa täytyy jotenkin todistaa pätevyytensä antaa parenteraalista lääke- ja nestehoitoa. Tentti meni kyllä ihan surkeesti. Olivat sitten keskineet sellasia kysymyksiä, että oksat pois.

Ilon aiheita: itsekuri on saanut pitämään näpit irti karkeista ym. tänään. Miksi niitä jonkun aina täytyykin kantaa työpaika kahvihuoneen pöydälle?

Illan jatkoja! 

Voin kertoa heti kättelyssä, että olen ikuinen laihduttaja/painon tarkkailija. Eikös kaikki naiset ole... Joten kamppailua tulee olemaan sekä painon pudottamisen osalta, että lihoamisen estämisen osalta. En paljasta painoani, enkä pituutta, sillä en ole varsinaisesti lihava, muuten kuin omissa silmissäni. Tavoitteenani olisikin saada hieman ihrakerrosta tuosta vatsaympäryksestä pois, sekä kiinteyttää tiettyjä kohtia. Ei varmaankaan tarvitse kertoa mitkä kohdat ne ovat, kaikki naiset tietävät ne.

Laihdutus projektin onnistuessa tai epäonnistuessa laitan mahdollisesti havainnollistavia kuvia.

Kaikille laihduttajille on varmasti tuttu myös tuo inhottava käsite ruokavalio. Seurataan myös miten pysyn järkevässä ja terveellisessä ruokavaliossa. Repsahduksilla saa muut laihduttajat mässäillä, jos niistä parempi mieli tulee. Voin jo heti kertoa, että kun maanantai aamuna tuli taas se ajatus "nyt alotan oikeesti tosissani ja jätän karkit syömättä" niin heti aloi tehdä mieli suklaata. Valitettavasti kotivarastosta löytyi fazerin pieni suklaapatukka, jonka hyvin mielin vetäsin masuuni. Että näin hyvin lähti taas uusi alku käyntiin.

Onnistumisiakin on jo tähän viikkoon mahtunut. Olen joka päivä (kaikki huimat kolme päivää) jumpannut hieman kotona, sekä polkenut kuntopyörälläni. Nyt taas tietenkin puhutaan aivan minimaalisesta ajasta ja määrästä, sillä oma kuntoni on niin heikko, että kovin suuria suorituksia en pysty näin alkuu tekemään. Mutta jostain se on aloitettava, eikä heti alussa voi näännyttää itseään niin piippuun että into loppuu heti. Suunnitelmiin kuuluu aloittaa varovasti kuntosaliharjoittelu. Tämä ei ole ennen käynyt edes mielessä, mut nyt kun työpaikka tarjoaa ilmaisen hyvin varusteltun kuntosalin niin täytyyhän sitä hyödyntää. Kuntosali harjoittelun aloitus nyt saa hieman viivästyä, sillä en ole kuin kerran elämässäni aikaisemmin käynyt salilla, joten tarvitsen hieman tietoa ja opastusta siitä miten siellä toimitaan niin ettei riko itseään.

Oliko se alku aina hankalaa... vai miten se menikään.

No nyt olen aloittanut kirjoittamaan blogiani, jonka aloittamista olen jo suunnitellutkin pidemmän aikaa.

En ole aikaisemmin tutustunut miten nämä "bloginluontiohjelmat" toimivat, joten nyt mennään tyyliin pers edellä puuhun. Ja katsellaan miten lähtee liikeelle...